Lapsen vastustuskyvyn tukeminen
Lapsella vastustuskyky ei ole vielä samalla tasolla kuin aikuisella, mutta se kehittyy elämän varrella. Immuniteetti eli vastustuskyky on osaltaan perinnöllinen juttu, johon geenit vaikuttavat. Toisaalta siihen vaikuttaa myös monet ulkoiset tekijät ja omat valinnat. Vastustuskyvyn normaalia toimintaa voi tukea huolehtimalla muutamasta perusasiasta: riittävästi lepoa ja unta, liikuntaan sekä monipuolista ja terveellistä ravintoa.
Lepo ja uni
Riittävä lepo ja uni ovat vastustuskyvyn toiminnan kannalta tärkeitä. Unentarve lapsilla on yksilöllistä: Leikki-ikäiset lapset nukkuvat yleensä 10–13 tuntia vuorokaudessa. Yöunen osuus tästä on noin 10 tuntia. 6 ikävuoteen mennessä lapsen yöunen määrä vähitellen vakiintuu ja päiväunet jäävät pois. Alakouluikäisen lapsen unentarve on noin 9–11 tuntia yössä.
Lapselle olisi hyvä tarjota myös mahdollisuus rauhoittumiseen ja lepäämiseen päiväsaikaan, sillä se vaikuttaa positiivisesti stressinhallintaan ja siten myös vastustuskykyyn.
Leikki ja liikunta
Liikunta tukee lapsen vastustuskykyä ja lisäksi se tuo energiaa ja iloa päivään. Tavoitteena on, että alle kouluikäinen lapsi liikkuu päivittäin kolme tuntia, joka muodostuisi kevyestä liikunnasta ja reippaasta ulkoilusta sekä erittäin vauhdikkaasta fyysisestä aktiivisuudesta. Kaikenlainen leikkiin ja touhuiluun perustuva mielekäs liikkeellä oleminen on aina plussaa.
7-17 vuotiaille suositus on vähintään yksi tunti päivässä monipuolista, reipasta ja rasittavaa liikuntaa.
Arkiliikunta, kuten koulumatkat ja muut siirtymiset, kaikenlainen pihapiirissä tapahtuva pelailu sekä liikuttavat sovellukset ovat tärkeitä, mitä isommaksi lapsi kasvaa.
Monipuolinen ruokavalio
Säännöllinen syöminen, noin 4-6 ateriaa päivässä, on avain hyvään ravitsemukseen. Tämä on tärkeää etenkin pienille lapsille, jotka eivät pysty syömään suuria määriä kerrallaan. Monipuolinen syöminen on perustana normaalille kasvulle ja kehitykselle sekä terveydelle, ja siten myös tukee vastustuskyvyn toimintaa.
Ruoista ravintoaineita saadaan riittävästi ja sopivassa suhteessa, kun pääateriat kootaan lautasmallin mukaan: puolet lautasesta kasviksia, neljännes hiilihydraattipitoista lisäkettä (kuten perunaa, riisiä tai pastaa) ja neljännes proteiinin lähdettä (kasviproteiinia, kalaa, broileria tai lihaa).
Vihannekset, hedelmät ja marjat ovat tärkeitä ravintokuidun, vitamiinien sekä useiden kivennäisaineiden lähteitä.
D-vitamiinilisä
Normaalin kasvun ja luuston kehityksen lisäksi D-vitamiini tukee myös immuunijärjestelmän normaalia toimintaa. D-vitamiinivalmistetta suositellaan kaikille lapsille kahden viikon iästä lähtien ympärivuotisesti 18 vuoden ikään saakka. Yksivuotiaille lapsille annetaan D-vitamiinia valmisteena 10 mikrogrammaa vuorokaudessa. Kaksivuotiaasta ylöspäin täysi-ikäiseksi asti suositellaan D-vitamiinivalmisteen ympärivuotista käyttöä 7,5 mikrogrammaa vuorokaudessa.
Lasten D-vitamiinilisäsuositukset
0-12 kk ikäinen lapsi : 10 mikrogrammaa /päivä
(Huom. Tähän lasketaan mukaan äidinmaidonkorvikkeen/vieroitusvalmisteen sisältämä D-vitamiini sekä lapsen päivittäin nauttimat D-vitaminoidut lastenvellit ja -puurot)
12 kk - 24 kk ikäinen lapsi: 10 mikrogrammaa/päivä
2-18 vuotiaat: 7,5 mikrogrammaa /päivä
Lähde: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Hygieniaseikat
Käsihygieniasta huolehtiminen on hyvin tärkeää, jos haluaa pitää flunssapöpöt poissa ja pysyä terveenä.
Opeta nämä lapselle:
Kädet pestään aina ennen syömistä, vessareissun jälkeen, kun tullaan ulkoa sisälle sekä nenän niistämisen, aivastelun tai yskimisen jälkeen ja tietenkin aina, kun käsissä on näkyvää likaa.
Kädet saippuoidaan aina kunnolla kauttaaltaan ja huuhdellaan hyvin. Käsien huuhtaisu pelkällä vedellä ei ole kunnon käsienpesu!
Käsienpesun pitäisi kestää ainakin kaksikymmentä sekuntia.
Tarttuvien tautien ehkäisyssä on lisäksi hyvä malttaa jäädä oireisena kotiin lepäämään.
Vaikka hyvä hygienia tarttuvien tautien ehkäisyssä onkin huomioitava, niin ympäristön tavallisille mikrobeille altistuminen varhaislapsuudessa kuitenkin tärkeää lapsen immuniteetin kehittymisen kannalta. Luonnossa liikkumisen ja ympäristön tutkimisen kautta altistuminen mikrobeille onkin erittäin suositeltavaa. Eikä ole pahaksi sekään, jos lapsi laittaa lattialla olleen lelun suuhun tai halaa naapurin kilttiä koiraa. Lemmikkien mikrobikannalla voi olla suotuisia vaikutuksia lapsen vastustuskykyyn.
Marianne, Farmaseutti
Lähteet:
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Terveyskirjasto (Elimistön vastustuskyky)
Orion Pharma - itsehoitoapteekki.fi
infektiotalo.fi